torstai 25. elokuuta 2016

kalajoen hiekkaa



Ihanan Oulun jälkeen tiedossa oli vielä paljon hiekkaa, kun suuntana oli Kalajoki. Kalajoki oli meille uusi paikka ja Porin ihanan Yyterin jälkeen odotukset olivatkin korkealla. Keskellä ei mitään oli yhtäkkiä sen valtavan hiekkamäärän lisäksi myös valtavasti ihmisiä. Sitä toki osattiin odottaa, kun ennen reissua majoitusta etsiessä jokapuolella oli aikalailla täyttä. Mutta että näin täyttä! Erilaisia majoitusvaihtoehtoja selatessa huomattiin, että Kalajoki on kallis ja vatvomisen jälkeen päädyttiin varaamaan pieni, uusi mökki (pieni keittiö ja oma vessa), leirintäalueelta. En ollut valmis maksamaan 275 € yhdestä yöstä hotellissa. Paikanpäällä nähtiin, että hotellit olivatkin itseasiassa aika kaukana rannasta, dyynien päällä. Leirintäalue oli aivan täynnä ja asuntoautoja ja vaunuja käännytettiin portilta. Aurinko, helle ja hiekka olivat saaneet muutkin suuntaamaan samaiseen paikkaan. Enkä yhtään ihmettele! Meidän pieni sympaattinen mökki oli leirintäalueen laitamilla, mutta miehelle tuli siitä huolimatta olo, ketään loukkaamatta, että oltaisiin jossain herättäjäjuhlilla. 1100 vaunupaikkaa olivat kaikki täynnä ja meidänkin mökin edessä kaksi asuntoautoa parkissa. Ei olla totuttu näin "sosiaaliseen" lomailuun ja siihen että omalla terassilla aamupalaa kattaessa pitää toivottaa hyvät huomenet kaikille naapureille :D Todettiinkin naureskellen, että tässä on todiste siitä, että meistä ei olisi myöskään veneilijöiksi. Neidin mielestä Kalajoen mökki oli paras koko reissun yöpaikoista. Koska kerrossänky ja hän kerrankin yläsängyssä.








Purettiin tavarat autosta (tässä kohtaa reissua sitä oli jo aika paljon) ja huomattiin samalla tuoneemme ison määrän hiekkaa myös mökkiin. Minkä kädestään laski maahan oli heti ihanan hienossa hiekassa. Sitä samaa hiekkaa tuotiin kotiin asti. Käytiin syömässä, kaupassa ja vähän tutustumassa rantaan. Lapset juoksivat innoissaan isoa hiekkarinnettä alas ja kahlasivat meressä. Tuuli sekoitti hiukset ja otsatukasta tuli oikea surffitukka kiharoineen. Käveltiin vielä pehmeää rantahiekkaa pitkin söpöön pieneen Cafe Reefiin jätskille ja ihasteltiin auringossa kimmeltävää merta. Hiekassa riitti touhua lapsille yöuniin saakka. 







Olin lupailut lapsille jo Oulussa Kalajoen auringonlaskua, mutta uni painoi jo sen verran, että päätettiin että otan paljon valokuvia ja näyttää ne aamulla. Kahlasin kiville istumaan ja huokailin merenrannan kauneutta itsekseni. Meri ♥ Saimaan rannalla kasvaneelle meri on kuitenkin jotain vielä ihmeellisempää. Punertuvaa taivaanrantaa olisi voinut ihailla loputtomiin.





Uusi päivä valkeni jälleen aurinkoisena ja lämpimänä. Meillä oli kyllä uskomaton tuuri ilmojen suhteen. Nyt Kalajoella +27'c ja Jukuparkkiin hurjat jonot. Syötiin aamupala mökin terassilla, pakattiin tavaroita ja mies kävi ostamassa aamukahvia. Eväät laukussa siirrettiin auto lähemmäs rantaan johtavaa polkua ja suunnattiin meren syliin vievälle, monta sataa metriä pitkälle dyynille. Ihmeellistä! Käveltiin kai reilut 600 m rannasta, keskellä merta. Hyvä paikka syödä eväitä ja kahlata lämpöisessä vedessä. Jos oltaisiin ajoissa hoksattu, olisi lasten kannattanut uida täällä. Rannasta uintiyritys päättyi kiukkuun, kun vettä oli kokoajan vain polviin asti...




Kotimatkaa puolittamaan oltiin varattu vielä yksi hotelliyö. Nyt Jyväskylään. Kalajoelta lähdettäessä poika näki Oulun tienviitan ja totesi "ei kotiin päin, mennään takaisin Ouluun". Oulu oli selvästi kaikkien suosikki. Kalajoki oli hienoa päästä kokemaan, mutta kenellekään ei tainnut jäädä oloa, että tänne on vielä pakko joskus palata. Ylivieskassa yritettiin kavereille kylään, mutta kun se jäi yritykseksi, pysähdyttiin vielä Kärkkäiselle tekemään muutama tuliaislöytö. Auton mittari näytti +28'c ja siltä se myös tuntui. Suklaa suli käsiin. Iltauinti ja sauna hotellilla ja aamulla kaikki olivat valmiita kotimatkalle. Vaikka edellisenä päivänä olikin Oulu kuulostanut lapsista paremmalle vaihtoehdoille, kuului 6-tiellä ajaessamme takapenkiltä "jeee, kotisilta näkyy". Kotiin oli hyvä palata.



sunnuntai 21. elokuuta 2016

elokuun kesäkekkerit


Elokuun kesäkekkereitä juhlittiin viikko sitten nuoruuden ystävien kanssa kahdentoista hengen voimin. Kahta pariskuntaa ja muutamaa puolisoa lukuunottamatta lähes koko jengi oli taas kasassa. Yksi ekakertalainenkin mukana. Samat vanhat jutut (jutut, jotka kerrataan joka ikinen vuosi), ruokaa, juomaa ja naurua. Toisia nähdään useammin, toisia vain kerran pari vuodessa, mutta aina on yhtä helppoa ja luontevaa olla yhdessä.








Tänä vuonna syötiin savukalaa, salaatteja ja juustoja. Pöytäliinan löysin Anttilan konkurssi loppuunmyynnistä ja se on itse asiassa verho. Hintaakin kokonaiset 5 €. Hortensiat napsin omasta pihasta, kuten joka vuosi ja pihlajamarjat käytiin etsimässä lasten kanssa. Voi olla, että sunnuntai aamuna jommalla kummalla meistä oli pääkipeä ja päikkäreiden tarve, toinen kipaisi lenkille ennen lasten kotiintuloa. Hauska ilta ja lisää yhteisiä muistoja. 15 yhteistä vuotta ♥



perjantai 19. elokuuta 2016

merta, hiekkaa ja aurinkoa Oulussa


Ihana ihana Oulu ♥ Ihan tuli ikävä noita päiviä meren rannalla auringon suukottaessa ihoa ja kuuman hiekan lämmittäessä varpaita. Oltiin ajoitettu Kuopiosta lähtö niin, että oltiin Oulussa juuri huoneiden vapautumisen aikaan. Yövyttiin Edenissä, jonka sijainti oli mitä upein. Nallikarin uimarannalla. Huoneissa oli luvattu parvekenäkymä merelle, mutta vähän sai kyllä kuikistella että merelle näki. Mutta eipä me paljoa huoneessa aikaamme vietetty. Lähinnä nukuttiin. Tulopäivänä tuuli jonkun verran, mutta eipä se isompaa vesipetoa näyttänyt häiritsevän. Nakkasi shortsit ja teepparin pois ja juoksi uimaan. Mies sai pian kipittää huoneeseen hakemaan pyyhettä ja aurinkorasvaa. Oli helle ja olo, että oltiin melkein paratiisissa.







Mies muisti työreissultaan, että hotellilla on kiva ravintola hyvillä maisemilla. Oltiinkin heti sen auettua ovella jonossa ja saatiin kiva maisemapöytä. Aurinko paistoi niin kirkkaasti ja vaaleiden verhojen ja isojen ikkunoiden takaa siinsi sininen taivas ja horisontti. Olisi voinut luulla olevansa ihan jossain muualla kuin suomessa. Kylpylän vapaakäyttö kuului hotellihuoneen hintaan ja niinpä me uitiin vielä useampi tunti illalla. Kovin kauaa ei lasten tarvinnut unta odotella. Mies jäi heidän seurakseen ja minä hipsin rannalle kameran kanssa. Miten kaunista merenrannalla onkaan auringonlaskun aikaan. Huomattiin, että Oulussa aurinko laski yli tunnin myöhemmin kuin kotona. Niin paljon pohjoisemmassa oltiin.







Uusi aamu ja uudet puuhat. Aamiainen tarjoiltiin samaisessa ravintolassa, missä illalla syötiin. Upeita maisemia siis aamiaiseksi myös. Helle jatkui ja suunnitelmissa oli käydä tsekkaamassa Oulun uusi kauppakeskus Valkea. Ihka ensimmäisenä neiti sai puhelimeensa oman liittymän. Oltiin luvattu hankkia se kesällä ja nyt yllätettiin hänet sitten sillä. Hassu sattuma oli, että liittymän myynyt poika kertoi pelanneensa jääkiekkoa Lappeenrannassa ja kahvilan tyttö oli opiskellut täällä. Jättikokoiset jätskit (mies söi lopulta meidän kolmen jämät) ja kivoja tuliaislöytöjä. Stockalta koululaiselle reppu ja Alkosta viiniä ja kaupasta herkkuja. Niiden kanssa suunnattiin sitten hotellilla rantaan. Me ja koko muu Oulu. Porukkaa oli todella paljon! Oli kuuma ja päätettiin ottaa heti käyttöön löytämäni isot uimarenkaat. Matkalla kaupungista pysähdyttiin Vauhtipuistoon ja todettiin, että se on ehkä vielä vähän pienemmille. Kierrettiin kuitenkin kivat pienet leikkimökit.








Viimeisenä Oulu aamuna mies ja poika menivät vielä aamu uinnille kylpylään ja me neidin kanssa lainattiin hotellilta pöyrä ja ajeltiin sillä pitkin rantatietä. Huppari tarakalle pehmusteeksi ja molempien helmat solmuun. Naurettiin ja ajettiin. Hulluteltiin kaksin sellaisia juttuja, mihin pojat eivät olisi suostuneet. Seuraava etappi oli Kalajoella ja matkalla sinne poikettiin vielä katsomaan Hailuotoon lähtevän lautan ranta. Jono oli aikamoinen ja ajatus olla ajoissa Kalajoella saivat meidät jatkamaan matkaa...