torstai 28. huhtikuuta 2016

viikon kuulumisia


Kuluneeseen viikkoon on mahtunut niin makeat marengit kuin lauantai aamun lumesta valkoinen maa. Meinasin pyörtyi, kun avasin verhot ja nurmikko oli valkoisena. Etupenkin kukkapenkistä ylös kaivetut pionit ehdin onneksi suojata hallaharsolla, mutta en kyllä ole varma, selvisivätkö ne yhden yön rapsakasta pakkasesta. Toivottavasti! Tällä viikolla posti toi laatikollisen taimia Viherpeukaloilta, joten vappu menee pihatöissä. Kaikki on vielä vähän vaihteessa. Onneksi luvassa on aurinkoa ja vapuksi poikkeuksellisen lämmintä säätä ;) 

Marengit paistoin lauantaina juhlittaville siskon poikien synttäreille. Viime viikonloppuna oltiin vanhimman kummipojan synttäreillä (tämä on se paikka jossa on aina sataa sorttia herkkuja) ja juhlissa tarjottiin ihanaa paistettua mangojuustokakkua. Sitä olen nyt illan paistellut samaisiin vappu-synttärijuhliin. Koko illan todellakin, sillä eka versio epäonnistui ihan totaalisesti.  Poika nauroi, kun näki kuvan mitä piti tulla ja mitä sain aikaan.  No nyt uunissa on uusi yritys ja se on jo oikean näköinen. Laitan teillekin ohjeen, jos kakku onnistuu. Se on gluteeniton ja laktoositon. Huomenna paistetaan munkkeja ja herkutellaan pitaleivillä! 



torstai 21. huhtikuuta 2016

nahkaa, pitsiä, farkkua


Ei enää talvea, en halua. Kolmekymmentä tai edes kolmetoista astetta, kuului aamulla toisen lapsen suusta, kun mies katseli lähipäivien sääennustuksia. Itse kävin juuri Lidlissä halvoilla kukkaostoksilla (kuva niistä blogin fb sivuilla), toppatakki päällä ja melkein oli tuossa tuulessa liian vähän päällä. Siltikin, säätä uhmaten vähän kesän fiilistelyä. Menin viime viikolla ostamaan työkaverille läksiäislahjaa ja löysin itselleni nuo nahkaiset Tomsit. Olin jo vähän ajatellut, että pärjään kaikilla niillä jo olemassa olevilla (tästä näet ne) mutta eihän noita nyt voinut jättää ostamatta. Pitsiäkin on tarttunut viime aikoina mukaan. Löysin ehkä ihanimman mekon ikinä ♥ ensi kesän häihin. Pitsiä siinäkin, mutta näytän sen vasta vähän lähempänä juhlia. Vielä pitäisi keksiä kivat vaatteet työpaikan juhliin, joita juhlitaan Toukokuussa.



Kivaa Torstaita! 
Kyllä meni taas viikko nopsaan!


tiistai 19. huhtikuuta 2016

joka kevät jotain


Ei kevättä ilman jotain pihaprojektia. Tänä vuonna se jokin oli etupihan kukkapenkin korotus. Miehen hyvä idea ja minun aikataulun mukainen toteutus -heti! Meidän tontti viettää vähän joka suuntaan. Ollaan kaikkia naapureita korkeammalla ja heti ensimmäisenä syksynä pengerrettiin talon pääty. Se puoli missä on nyt pyykkiteline ja minne paistaa parhaiten aurinko. Sieltä osaa pihaa sulaa lumi ensimmäisenä ja siellä nurmikko jo vähän vihertää. Muutama vuosi sitten ahkeroitiin koko keväinen talvilomaviikko takapihan pengerrystä ja aitaa, viime keväänä sivupihan rytölästä kuoriutui lasten pelikenttä ja korotettu kukkapenkki sitä rajaamaan. Nyt tuosta "hautaa" muistuttavasta (miehen sanoin) etupihan penkistä tulee ihan oikean kukkapenkin näköinen. Vaikka hommia vielä onkin, näyttää lopputulos jo nyt siltä, kuin tuo kaikki olisi aina ollut noin. Ketään ei tarvitse enää varoittaa juoksemasta kukkapenkin läpi. Lauantai aamupäivällä aloitettiin rautakauppakeikalla ja sunnuntaina sitten loppuivat niin kivet kuin hiekkalaatikon hiekkakin. Lapsista oli hurjasti apua ja anoppi tuli muihin pihatöihin ja olikin yht'äkkiä meidän kivityömaalla.




Iltapäivästä kaadettiin lasit viiniä ja ihasteltiin auringossa aikaansaannosta. Tämä on kyllä parasta, kun lopputuloksen näkee heti. Pikkuperfektionisti huomasi jonkun laittamansa kiven olevan vinksallaan. Kaivoi sen ylös ja laittoi uudelleen. Tänään jatketaan homma loppuun. Koko perheen voimin.


perjantai 15. huhtikuuta 2016

perjantai ❤


Ihanaa, taas olisi perjantai! Viikonlopulle on luvassa, yllätys yllätys, pihatöitä. Ollaan viikolla siivottu anopin kanssa kilpaa kukkapenkkejä. Vielä olisi ainakin yksi ja keksittiinpä taas uusi kiviprojekti tälle keväälle. Korotetaan ja kehystetään etupihan iso kukkapenkki samanlaisella muurikivellä, mitä on käytetty muuallakin. Samalla muutama perenna taitaa siirtyä ja jotain uuttakin pitää ostaa. Harmi ;) Pihatyöt on niin kivoja! En tosin sanonut näin vielä neljä vuotta sitten kun muutettiin tähän taloon. Silloin inhosin pihatöitä ja sen näki kuulemma kauas. Nyt työjälki alkaa näkyä ja ahkerointi tuottaa tulosta. Viides kesä tällä pihalla ja ihan ollaan vaiheessa vielä. Mutta niin kai se on aina pihalla. Ei koskaan valmista.

Kivaa viikonloppua! Jos ruoka on vielä mietinnässä, niin tehkääpä vaikka Sikke Sumarin lihapullapastaa. Ohje löytyy täältä blogistakin. Kuvissa aineksia siihen.


tiistai 12. huhtikuuta 2016

kuin tilaustyö


Saanko esitellä, uutta taidetta olohuoneen seinällä. Taiteilijana kuusivuotias eskari. Olin jo vähän aikaa kaivannut jotain uutta seinälle, en oikein tiedä mitä ja kuin tilauksesta, toi neiti kotiin muutaman uuden työnsä. Kaikenlaisia piirustuksia ja askarteluja syntyy siihen tahtiin, että ollaan sovittu säästettävän vain ne kaikista kivoimmat. Ostin joskus lapsille omat mapit, mihin sitten itse arkistoivat ne mitä haluavat säästää. Tämä työ oli tehty sellaiselle paksummalle kartongille ja oli jotenkin erityisen kiva. Ja lapsi tietysti maailman onnellisin, kun työ on ihan paraatipaikalla. Tyhjä taulunkehys on muisto mummostani. Hänen taulustaan, jonka tätini kehystytti uudelleen ja minä sitten metsästin tätä kehystä liikkeestä joka sen oli tehnyt. Sain sen, kun kerroin mistä se on peräisin.

Miten teillä säilötään lasten tekeleet?


lauantai 9. huhtikuuta 2016

Nyt se alkaa



Pihatyöt nimittäin. Anoppi tuli tänään ekaa kertaa pihatöihin. Jo pääsiäisen aikaan oli miettinyt joko pääsisi. No ei päässyt ja vielä alkuviikostakin pihalla oli ihan reilusti lunta. Muutaman päivän sade ja lämmin paiste sulattivat lumia kyllä tehokkaasti, mutta on sitä vieläkin varjoisissa kohdin. Ja nurmikko on osin vielä tosi märkää. Neiti on mummin innokas apuri ja leikkeli ihan itse syyshortensiaa omilla saksillaan. Opasti sitten minuakin, että kolmen silmun jälkeen leikataan. En olisi tiennyt. Sain kuitenkin kynnenaluset multaan, kun tutkin mitä kukkapenkeistä jo pilkistää. Pikkusydän, tulppaanit, helmililjat, idänunikko, pioni, jalopähkämö ja maksaruoho nyt ainakin. Ja vähän pääsin jo haravoimaan. 

Pääsiäiskahveilla mainitsin anopille saamastani uudesta puutarhakirjasta. En sitten muistanut sitä hänelle näyttää ja tänään siitä tuli taas puhetta. Kirja on uunituore Kati Jukaraisen, Maria Kesäsen ja Hanna Sumarin Keittiöpuutarha -siemenestä lautaselle. Meinasin vähän kyllä, että en taida näyttääkään vaan käärin samanlaisen äitienpäivä pakettiin. Siinä olisi oiva lahja lapsilta mummille. Kasvimaanlaitto ja hoito kun ovat heidän yhteistä puuhaa. Mummi kyselee lasten toiveet (ja vähän minunkin) siitä mitä laitetaan ja sitten toteuttavat ne yhdessä. Porkkanan siemenet on kuulemma jo ostettu ja perunat laitetaan vappuna.



Kirja on ihan mielettömän paksu, upeasti kuvitettu ja täynnä asiaa, ohjeita ja vinkkejä onnistuneeseen keittiöpuutarhaan. Loppuosasta löytyy Hannan kehittämät reseptit sadon hyödyntämiseen. Me tarkistettiin sieltä mm. miten se omppupuu pitikään leikata. Oiva opus ihan meille kaikilla pihalla häärijöille. Ja erityisesti meille, joille kaikki pihalla on vielä vähän uutta ja ihmeellistä. Huomenna jatketaan opettelua.


maanantai 4. huhtikuuta 2016

ansaittu hetki


Huomenta ja ihanan aurinkoista uutta viikkoa! Ihan mieletön ilma ja vapaapäiväkin vielä. Ansaittu hetki omaa aikaa. Tämä viikonloppu näin jälkijunassa on itseasiassa aika kiva. Eilen ei ollut ollenkaan perinteinen sunnuntaiolo ja tänään saan touhuta hetken ihan omia juttujani muiden ollessa töissä, koulussa ja eskarissa. Sen verran viime viikon rutistus vei voimia, että eilen illalla nukahdin valot ja radio päällä enkä huomannut, kun mies oli sammuttanut ne nukkumaan tullessaan. Aamulla heräsin, kun neiti vaati kampausta ja kaikki unihiekka kaikkosi, kun saatoin koululaista pyörällä. Oli nimittäin aikas vilakka keli.

Nyt kömmin tuonne tyynykasaan ja jatkan tuon ihanan kirjan parissa. Muita suunnitelmia tälle päivälle ei olekaan.


Kivaa uutta viikkoa!