Tehty jätti isoja saippuakuplia. Kahden kepin väliin narut ja tosi vahvaa fairyvettä.
Uitu. Tai siis lapset ovat uineet. Lähes joka päivä, niin että niille taitaa kasvaa kohta evät selkään. Ja oltu lopulta niin jäässä, että polvet lyövät loukkua ja huulet sinertävät. Mutta kun ei malta lopettaa...
Syöty kaikki ruuat ulkona, omalla terassilla. Nyt kun takapihalla on aita ollaan oltu siellä muutenkin enemmän kuin koskaan. Omassa rauhassa. Aamupalan jälkeen voi jäädä pöydän ääreen lukemaan, siirtyä kiikkuun köllölleen tai tutkia vaikka koppakuoriaista. Tai juoksennella jääkylmän pihasuihkun alitse sulkapallopelin jälkeen välillä mansikoita napsien. Uuno-pelistäkin on tullut tapa niin aamu- kuin iltapalankin jälkeen.
Yhtenä iltana saatiin pienet serkkupojat iltauinti seuraksi. Vaikka kello olikin jo paljon, tehtiin ex tempore retki lähilossin rantaan iltapalalle. Ollaanhan lomalla! Kyllä patongin palat katosivat nopeasti parempiin suihin. Ja lossikin ajelutti vielä saareen ja takaisin. Pienimmät yökkäreissä, mutta ei sen väliä.
Rose pommacia, päikkärit, kukkiva kärhö ja uusi potkulauta. Retki mansikkamaalle ja iltapalaksi jätskiä ja mansikoita. Hellettä. Aikuisille vähän iltahuvia Haloo Helsingin ja Cheekin verran (mieheni veljensä kanssa kesti jälkimmäisen just ja just ;) lapsille sillä aikaa luksuslomaa mummun ja papan kanssa mökillä.
♥ loma, jota huomaan kovasti tarvinneeni. Kahteen vuoteen kolme viikkoa lomaa onkin näköjään aika vähän. Edes miehen muistuttama -sitä ennen 5 vuotta "lomaa" lasten kanssa kotona ei nyt auttanut tähän alkuviikon jättiväsyyn. Hölläillään ja huilitaan rauhassa. Sitä vartenhan sitä lomalla ollaan! Tehdään mitä tykätään ja mitään ei ole pakko tehdä. Pikkuhiljaa lapsetkin keksivät omia touhujaan. Yhteisiä leikkejä. Ensimmäisenä loma aamuna kysyin kelloa herättyäni. Mies tokaisi, että olet lomalla eikä kellolla ole väliä. Sillä jatketaan :)