sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Balmuir arvonta Moda Loftista



Voiko ihanampaa olla kuin pehmeä pellava, pehmeä kuin vauvan poski. Sellaisia ovat Balmuirin "vohvelikankaiset" pellavapyyhkeet, jotka sain Moda Loftin Sadulta. Ihan mielettömän ihanat! Ohuet ja pehmeät ja pikku pyyhkeeksi tosi isot. Kun en raaskinut niitä kasvopyyhkeeksi laittaa, otin ne keittiöön käyttöön. Olen astiapyyhkeiden suurkuluttaja ja kaikki meillä vierailleet ovat varmasti huomanneet, että astiankuivausteline on aina täynnä pyyhkeistä. Kerään pestyt salaatit ja vihannekset aina keittiöpyyhkeen päälle vähän kuivumaan, kahvinkeittimen edessä on yksi, kun huuhdon kahvipannua... Monesti kiedon myös lämpimät leivät, sämpylät, croissantit pellavaisiin liinoihin. Kun syksyllä sain palkita tiimini tyttöjä, valitsin heille yhdeksi osaksi lahjaa Balmuirin pellavaiset keittiöpyyhkeet. Olin varma, että kaikki tykkäävät ja niin se taisi olla. 


Balmuir on suomalainen vauhdilla kasvava perheyritys. Maailmalla suuren suosion saavuttanut. Enkä yhtään ihmettele! Yritys ihanien pellava- ja muiden luonnonmateriaaleista valmistettujen tuotteiden takaa. Nyt minulla olisi ilo arpoa teidän kanssanne kaksi samanlaista luonnonvalkoista pellavapyyhettä, mitä itse sain. Ja ensi viikoksi alekoodi Moda Loftiin Balmuir ostoksille "moda loft balmuir"-koodilla saat -10% kaikista Balmuir tuotteista 26.5.-1.6. Tässä olisi hyvä sauma muistaa valmistuvia ylellisillä pellavilla. Lahja, joka ei voi mennä vikaan vaikka nuori ei sitä heti itse tajuaisikaan :) Yli kymmenen vuotta sitten yo-lahjaki saadut kattilat ovat edelleen kovassa käytössä.

Lähden petaamaan sänkyyn omat syreenin tuoksussa kuivuneet pellavat, kurkkaa sinä Balmuirin fb sivuilta sen perustamisvuosi, jätä kommentti alle ja olet mukana arvonnassa. Arvonta aikaa 1.6. saakka. Lycka till!




torstai 22. toukokuuta 2014

taas pihalla

 


Pihalla tapahtuu kaiken aikaa. Helteet, maanantaina meillä oli yli 30'c, ja sateet ovat tehneet pihalle ihmeitä. Ja meidän taloa kiertää kohta polku, kun teen pihakierroksen monesti illan lisäksi myös aamulla. Yläpuolen kuvien välillä on noin viikko. Ja kolme uutta omenapuuta, yksi pensasmustikka lisää, kylvetty nurmikko ja aika monta kukkaa. Nyt tulppaanit alkavat olla loppusuoralla. Tätäkään en olisi itse tajunnut. Sipulit on istutettava syksyllä, niin keväällä saa nauttia kukkaloistosta. Anoppi onneksi jaksoi syksyllä kykkiä monta kymmentä isoa sipulia maahan. Tänä syksynä laitetaan kyllä muuallekin! Niin ihania ne ovat.
 



 
Viime lauantaina tehtiin peräkärrin kanssa retki Elimäelle asti omppupuiden perässä. Mustilan taimitarha on ollut anopin kantapaikka jo vuosikymmeniä ja mieheni muistaa vierailleen lapsena siellä useasti. Nyt meillä on sitten kauniisti leikatut jo vähän vanhemmat omenapuut. Lapset ovat saaneet synttärilahjoiksi omppupuurahat, samoin mieheni :) ja nyt heillä on omat puunsa. Poika reippaana kaivoi itse oman omenapuun kuoppansa, vaikka siinä oli ihan kamala homma. Ja neiti oli mummin apulaisena istuttamassa. Lapsia ollaan ahkerasti käytetty myös maalaus- ja kukkienkastelu apuna. Innokkaita kun ovat. Ja uskokaa pois, eteinen on AINA täynnä multaa.



 
 
Mustilan jälkeen oli vielä ihan pakko poiketa Valkealaan Viherpeukaloiden myymälään. Siellä meinasin seota. Niin paljon kaikkea ja kaikki ostamani perennat vain 2,5 € kpl. Kaunopunahattuja, salkoruusuja, lisää malvaa ja puuliljoja.. Tuo tulppaanikulman penkki on nyt täynnä ja toivottavasti kukkii tänä kesänä komeasti ja vehreänä. Siellä on noiden yllä mainittujen kukkien lisäksi pioneja, syysleimuja, akileija, kurjenpolvia, pikkusydäntä. Eilen heittelin sinne vielä muutamat pioniunikon siemenet. Kasvimaan kupeen koristeomenapuu on aivan täynnä  vaaleanpunaisia kukkia. Tuoksu on huumaava. Peruna nostaa päätään harson alla ja mansikkapuskat ovat hurjan tuuheat ja isot. Eilen lapsille oli istutettu porkkanoita ja hernettä. Kätevää, kun töissä olessani pihalla tapahtuu. Kiitos mummin!
 
 

Etupenkin yhteen pioniin tulee tänä kesänä kaksi kukkaa. Kaikki kymmenen istutettua olivat ihan raaskuja viime kesänä, mutta melkein kaikki nousivat kuitenkin nyt keväällä. Ei olisi uskonut! Pyykkitelineen ympärille ostettiin vielä kaksi jalosyreeniä, kun Mustilasta näin söpön väriset löydettiin. Kukista tulee ihanan vaaleanpunaiset. Toisella puolella on kaksi valkoista jalosyreeniä. Muistaessani yritän vähän kerätä ylös, mitä lajia kasvaa missäkin. Ja mistä vielä haaveilen. Kumpa sitä oppisi, että kaikki ei voi tapahtua heti. Jotain on pakko jättää ensi kesään ja seuraavaan jne... Se kuitenkin on varmaa, että viikonloppuna taas maalataan. Ja että aamulla tehdään pihakierros kahvikupin kanssa, illalla viinilasin. Puolet aidasta on nyt täysin valmiina.

 

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

pihan kevät ja takatalvi
















Aina, kun on ollut hyvä ilma, ollaan oltu pihalla. Maaliset tuulihousut jalassa ja kynnen aluset maalissa ja mullassa. Talviloma pääsiäisen jälkeen meni rautakaupoissa ja takarajan pengerryksen kimpussa. Meillä on pieni tontti ja talo on ainakin 0,5 m korkeammalla kuin naapurin vanhat talot. Ensimmäisenä syksynä, kaksi vuotta sitten pengerrettiin talon toinen pääty kivimuurilla. Nyt ollaan oltu takarajan kimpussa. Pengerryksen päälle vielä melkein 26 m aitaa. Saadaan näin melkein metri lisää pihaa ja huomattavasti omaa rauhaa. Olen maalannut niin, että sain kolmen päivän päänsäryn, kun niskat ovat kamalassa jumissa. Lähes sata lautaa! Ja vielä on maalattavaa. Mutta vaiva palkitsee. Nyt jo ihaillaan lopputulosta, vaikka vielä ei valmista olekaan. Ja suunnitellaan sinne ja tänne uusia kukkapenkkejä. Mitä niihin laitetaan ja konsultoidaan puutarhurilta (anoppini) onko ideat toteutettavissa. Pihalla töröttää keppejä merkkeinä omppupuiden ja puskien, kukkapenkkien paikasta. Kierrän joka päivä töiden jälkeen talon ympäri ja katson mitä päivän aikana on pihalla tapahtunut.
 
Olen myös kantanut puutarhamyymälöistä jos vaikka minkälaista taimea. Innostunut! Ja eilen posti toi pahvilaatikollisen lisää. Voi miten iloinen olin, kun osasin (!) ihan itse siistiä perennapenkin. Kuulit oikein :) Helppo homma, mutta ei puutarhaihmiselle ei mikään itsestään selvyys. Kyllä minusta vielä puutarhuri tulee! Anoppi kärsivällisesti opettaa ja auttaa hurjan paljon. Pieni neiti on mummin puutarhuri lupaus. Innokas kuin mikä. Nostaa palkkaa kukkien kastelusta :) Perjantain vapaapäivänä meillä on istutustalkoot.
 
Maanantai aamuna 5.5. oli karu herätys, kun koko piha oli lumipeitteen alla. Kaikki kukat taisi onneksi selvitä. Alimmat kuvat ovat vuoden takaa toukokuun lopusta. Aika paljon on tapahtunut. Silloin nurmikko hädin tuskin kasvoi, takana ei ollenkaan. Kukkapenkki oli vielä ihan tyhjä. Ensi keväänä näyttää taas varmasti jo paljon paremmalle. Ihana piha, kyllä meillä sellainen vielä joskus on!
 

 


perjantai 2. toukokuuta 2014

uusi tapetti

ja liikaa kuvia siitä.
 
 














Meillä on uusi ihana makkari ♥ 
Alkuviikosta hain Värisilmästä tilatun tapetin ihana varmuuden vuoksi ennen vappua. Onneksi! Vappu kun oli just niin kylmä kuin aina ja kun aitalaudat eivät kuivuneet samaan tahtiin ulkona kuin edellisellä viikolla, oli meillä eilen sisätyöpäivä. Ja illalla uudistunut makuuhuone.
 
Tykkään tuosta Boråstapeterin Vintage tapetista ihan hurjasti! Ihan kuin se olisi ollut meillä aina. Ihastelen ja ihmettelen, miten pienellä voikaan saada noin suuren muutoksen. Kaikki muu on just niin kuin ennenkin. Ja silti ilme on aivan eri. Vastakkaiselle seinälle jäi Tapettitalon isoäidinaika. Aika hauska näin. Ruusuja ja samoja sävyjä molemmissa. En ole nähnyt tätä tapettia yhdessäkään blogissa, varmaan siksikin tämä tuntui niin omalle. Livenäkin vain yhden Jumbon nuorisoliikkeen? näyteikkunassa.
 
Nyt jatketaan taas ulkohommia. Paljon ollaan saatu aikaiseksi ja paljon on vielä tehtävä. Lupasin pinon aitalautoja maalatuksi ennen iltaa, joten pitää tarttua toimeen.
 
Aurinkoista viikonloppua!