sunnuntai 13. syyskuuta 2015

vie mennessäs ja tuo tullessas


Lupasin viimeksi vähän kotikuvia. Niitä piti oikein tarkoituksella ottaa. Vähän on tullut viime aikoina sisällä kuvattua. Tuntuu, että täällä on kaiken aikaa jokin kaaos ja mitään uutta kuvattavaakaan ei ole. Samat tavarat samoilla paikoillaan. Joku kasa aina lisää jossain. Taidan olla meidän perheessä ainut, joka hermostuu siellä täällä kuljeksiviin tavaroihin. Kädestä pudonnut huppari voi hyvin lojua eteisen lattialla kenenkään häiriintymättä. "Vie mennessäs ja tuo tullessas" sitä yritän opettaa. Lapset tietävätkin kyllä, että paperilennokit, ilmapallot ja muut askartelut on parasta pitää omissa huoneissaan. Lattialla lojuessaan ne päätyvät äidin toimesta nopsaan joko roskiin tai lehtikeräykseen. Meillä on muuten aina paljon siistimpää, kun mies on reissussa. Sekös se täällä sotkee :D Todellisuudessa se taitaa mennä niin, että omiin jälkiinsä ei hermostu yhtään niin helposti kuin muiden. Tykkään kyllä suoria paikat ja pestä ja silittää pyykit ennen miehen reissuja. Pysyn paljon paremmalla tuulella, kun kaikki on, ainakin suht'koht kivasti ojennuksessa.




Mistä tätä tavaraa aina kertyy? En muista, koska olisin viimeeksi ostanut huonetuoksua kummempaa kotiin. Karsinut sen sijaan olen ja vieläkin tuntuu, että pitäisi karsia. Tykkään tästä kaikesta sälästä, kun se on omalla paikallaan ja siististi, mutta kun sekaan lisää sitä kaikkea silppua, vaatteita, lehtipinoja, lasten leluja, lattialla lojuvia tavaroita. Siitä menee aina välillä maltti. Muita ahdistaa silloin, kun "sotkumittani" tulee täyteen. Yleensä ihan yllättäin  ja monesti muiden mielestä huonoon aikaan. Aamulla, illalla, viikonloppuna. Ja sitten siivotaan vaikka ei huvittaisikaan. Iltaisin alkaa olla jo sen verran hämärää, että kynttilöin saa tunnelman kohdilleen, vaikka kaikki ei olisikaan ihan justiinsa. Jatkan koulutustyötä ja kynttilöiden polttelua. Ja haaveilen kodista, joka olisi aina niin ojennuksessa, että ovesta voisi koska vaan tulla vieraita ja itseäni ei yhtään häiritsisi. Vieraita tuskin nytkään, mutta itseäni sitäkin enemmän.

Olisi kiva kuulla, miten teillä muilla pysyy paikat ojennuksessa?

21 kommenttia:

  1. Ei ne kyllä pysy :D Oikeasti. Viime aikoina on useammankin kerran hiipinyt mieleen, että tarttis tehdä jotain asialle, että pysyisi. Vanha talo ja vähän säilytystilaa, lapsiperhe ja eräs (minä!), joka tykkää kirppareilta ym. keräillä monenlaisia aartreita kotiin. Lähiaikoina vaan on alkanut tuntumaan, ettei mikään näytä miltään, kun sitä juurikin mainitsemaasi kaikenlaista sälää kertyy sinne väleihin. Vaihtoehtoina olen ajatellut, joka keksiä lisää säilytystilaa (voisi vaihdella sitten esillä olevia tavaroita välilllä) tai myydä/antaa pois (tälläkin hetkellä toki myyn tavaroita pois, mutta lähinnä lastenvaatteita ja ohitettuja leluja ja tarvikkeita). Saa nähdä, miten asiat etenee.

    Sulla on muuten useampikin ihana lamppu siellä. Nuo jalkavalaisimet siis, Olen tuon tyylisiä etsinyt tähän sohvan yhteyteen, että olisi helpompi näperrellä tässä sohvallakin iltaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä että ei muillakaan. En ole ainoa :) Silloin vielä kun olin lasten kassa kotona, oli aikaa kierrellä kirppareita. Nyt työssäkäyvänä ei ja hyvä niin. Tavaraa näyttää kertyvän muutenkin.

      Lamput on aarteitani. Sieltä täältä löydettyjä. Noita jalkalamppuja on itseasiassa neljä yhteensä. Kaikki vanhoja ja vähän erinäköisiä keskenään. En ole voinut vastustaa niitä.

      Poista
  2. Eihän ne tosiaan pysykään. Mutta toisaalta, täällä asuu lapsiperhe, joten ei aina tarvitsekaan olla niin tiptop. Keräily on minulla hiipunut niin, että valtaosa ostetuista tavaroista on siirtynyt myymällä eteenpäin ja ne perintörojut, tai muuten rakkaat esineet, säilyvät. Ja lohduttavalta tuntuu sekin ajatus, että kohta nuo muksut lähtevät maailmalle ja vievät kaiken mennessään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt nyt 8 vuotta opetella katsomaan vähän sormien läpi. Välillä onnistuu paremmin ja joskus ei sitten ollenkaan :) Mutta tosiaan aikansa kutakin!

      Poista
  3. Ihan samoja aatoksia kuin sullakin. Eivät ne pysykään paikallaa, koska taloudessa asuu viisi muutakin, joilla ei ole ihan samat ajatukset tavaroiden paikalleenlaittamisesta... Mutta onneksi välillä iskee se inspis! Kivalta teillä näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo hyvin rajattuna :D Jo nuorena sängynpetaus olisi kuulemma mennyt heittämällä läpi armeijan tupatarkastuksessa. Nyt sängyt eivät ole edes joka päivä pedattuna, että kai olen jotain oppinut.

      Poista
  4. Sama täälläkin. Lapsiperheessä tietysti se on ihan oletettavaakin mutta välillä tosiaan tulee mittari täyteen. Remonttia vielä kun tehdään koko ajan niin tuntuu, että kotia ei ehdi pitää kunnossa niin kuin tavallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta remontin aikana ei voikkaan. Tsemppiä siihen!

      Poista
  5. ...juu eilen oli hyvä vertaus miehille...kun oli syöntiAika...ja jäinsit sen jälkeen raivaamaan ruoan pois..ja astiat koneeseen...ni kunpalasin niin miehet olivat naulanneet mmetrin verran lautaa seiniin...sanoin että saitte noin paljon aikaan kun minä raivasin jälet....että moniako "taloja" me naiset rakennetaankaan elommePäivinä? ihan vaan noissa perus hommissa arkena...jotka on vaan tehtävä...tuntuu että sänkyjen petaaminenkin vie sen puoliuntia jos sen taiten tekee aamuisin....no eipä kai se auta kun tehä....MUKAVAA syksyä siullekkin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) ihana milla! Kuulostaa tutulle. Monesti pyydän jotain tekemään ja kun het ei tapahdu, ehdin tehdä jo itse... Mies välillä kuittailee, että käskenkö töissäkin samalla, ärsyttävällä tavalla :)

      Poista
  6. Ei todellakaan pysy.. Olen niin kyllästynyt siivoamaan yksikseni kaikkien jälkiä, että usein sotku saa viikonkin olla ennenkuin siirrän jonkun pois esim lattialta. Tuntuu niin turhalta ja toivottomalta, taistelulta tuulimyllyä vastaan! Tekisi mieli roudata kaikki tavarat pihalle ja jättää sinne, ottakoot joku jos tarvitsee. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taistelua tuulimyllyjä vastaa. Siltä se välillä tuntuu. Joskus tekis vaan niin mieli jättää kaikki samalla tavalla levälleen ja katsoa, koskahan muita alkaa häiritsemään. Yritän toitottaa, että kaikilla olis pienempi homma, kun samantein laittas tavarat sinne mihin ne kuuluukin... Lasten leluja oon muuten joskus mättänyt muovipussiin ja heittänyt pihalle.

      Poista
  7. Tuo kuullosti kyllä ihan meidän kodilta.. Koko ajan lapset kuljettaa tavaroita pitkin taloa ja jättää lattialle tavaroita. Ja kyllähän se ahdistaa, kun meidän perheessä tuntuu myös menevän niin, että minä se olen se sotkun ressaaja. Muut ei tunnu välittävän. Mutta kyllähän se niin on ettei aina tarvi ollakkaan siistiä, kun lapsiperhe ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toden totta! Aikalailla kai lapsiperheiden "ongelma" ja äidit niitä siivoajia siellä. Kyllä meillä mies siivoaa, mutta villakoiria enemmän ärsyynnyn niistä lojuvista tavaroista. Ne ei tunnu muita häiritsevän.

      Poista
  8. Ihana postaus! Ei ne paikat pysy tälläkään ojennuksessa vaikkakin ihan pieniä lapsia ei meidän perheessä enää olekkaan. Kiva kuulla, että joku muukin kamppailee näiden asioiden parissa. Ja ihan rauhassa saa sotkut täälläkin ahdistaa...en ne muita perheenjäseniä tunnu ollenkaan ahdistavan :D Ihanaa, kun ympärillä on tavaroita, joista pitää. Nautitaan niistä hetkistä, kun kaikki on ojennuksessa. Mutta kaikesta huolimatta....teillä on todella kaunis koti ♥ Inspiroivat kuvat. Mukavaa syksyä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi meitä ahdistujia. Onkohan se joku äiti/naisgeeni (virhekin kenties ;) ? Siisti koti on niin ♥ Ja kiitos kauniista sanoistasi. Mukavaa syksyä sinne myös!

      Poista
  9. Niin ihana postaus ja niin tuttua varmasti meille monelle! Ja totta mistä sitä tavaraa aina kertyykin!!! Meilläkin yritetään pitää aina paikat ojennuksessa ja juuri tehtiin järjestyksen muutos koko kotiin ja pikkuhiljaa niin että joka tavaralla on oma paikkansa ja jos ei ole niin sitten se on turha... Huh taitaa tää vaan olla ikuista siivoomista, mutta teillä on kyllä todella ihanan näköistä ja kaunis koti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttavaa että muillakin on samoin. Ollaan asuttu nyt kolme vuotta tässä. Pitäisi varmaan käydä taas kaikki tavarat läpi, niin kuin muuttoa tekisi. Kaikki ihan kivat veks. Täällä ei onneksi ole enää isoja lipastoja, joihin sai sullottua käsittämättömän määrän tavaraa.

      Poista
  10. Tällä hetkellä mun sotkumitta on niiin täysi että... Vaikka muutto on takana päin jo mutta tavaraa haetaan ja viedään varastolle yhtenään ja koko ajan jossain joku pino menossa johonkin.

    Me heittäydyttiin ja pistettiin etelä-suomessa talo myyntin ja muutettin maalle. En ole blogissa (blogeissa) kauheasti pitkään aikaan ollutkaan lukemassa, enkä varsinkaan täällä...nyt luin sitten senkin edestä ;)

    MiMa MårbackanMäeltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nuo pinotkin on niin ärsyttäviä. Meillä on eteisen korkean kaapin päällä aina joku pino menossa siskon lapsille tai johonkin.. Mukavia päiviä maalle!

      Poista
  11. Hah, meilläkin on kotona semmonen sääntö, että portaissa ei saa mennä ilman tavaraa. Sitä tämä elämä on kaksikerroksisessa talossa.. aina tavaraa roudaamassa :D

    Valoisaa viikkoa sulle, kaunotar! ♥ ♥ ♥

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistäsi ♥