perjantai 30. joulukuuta 2016

Melukylän vuosi 2016



TAMMIKUU

* 1.1.16 juhlittiin perinteisesti serkun 16-vuotis synttäreitä
* lomailin lasten kanssa välipäivät
* saatiin useammat kivat vieraat
* pakkanen paukkui ennätys kovaa useamman viikon 
* leivottiin smoothiekakkua ja pannukeksiä
* vietin päivän työjutuissa Helsingissä


HELMIKUU

* tehtiin pastaa perjantaisin
* juhlin synttäreitäni
* päivitin blogin ilmettä
* vietettiin aikaa aikuisten kesken
* pakattiin talvilomalle 


MAALISKUU

* vietettiin ihanat 5 päivää Kolilla
* laskettiin mäkeä, lumikenkäiltiin, hiihdettiin, lasketeltiin ja nähtiin siellä useampia tuttuja
* ihailtiin huikeita maisemia
* ja päätettiin, että palataan vielä
(hiihtoloma 2017 varattu Kolille :)
* olin ihan koukussa Jojo Moyesin kirjoihin
* askarreltiin pääsiäistä ja kahviteltiin vieraita
* tein työntäyteisiä päiviä
* aloitin gluteenittoman elämän


HUHTIKUU

* Pihatyöt alkoivat ja rakennettiin muuri etupihan kukkapenkille
* juhlitiin kolmea serkkupoikaa
* paistoin juhliin mangotuorejuustokakun kolmeen kertaan :D
* ostettiin keväisiä vaatteita
* ja löysin mekon ystäväni häihin


TOUKOKUU

* paistettiin munkkeja
* tehtiin pihatöitä
* aloitin juoksemisen
* yövyin työkavereiden kanssa ihanassa Hilton Strandissa
* juhlittiin yllätys polttareita ja äitienpäivää
* käytiin lasten kanssa syvällisiä keskusteluja elämästä ja kuolemasta
* sylitin ja halitin vähän normaalia enemmän


KESÄKUU

* oli ihanat häät ja aikuisten viikonloppu
* koulun kevätjuhla
* lapset uivat 
* herkuteltiin ensimmäiset uudet perunat ja mustikat
* juhannus oltiin serkkujen kanssa mökillä


HEINÄKUU

* neiti täytti 7-vuotta
* viettettiin serkkujuhlat mökillä omien serkkujeni kanssa
* lomailtiin siskon perheen ja oman perheen kesken
* kerättiin mansikat ja harmiteltiin sateen viemää satoa
* ihastuttiin Oulun Nallikariin ja Kalajoen hämmentäviin maisemiin
* kuvasin monta kaunista auringonlaskua
* juhlittiin anopin ja appiukon 50-vuotis hääpäivää Kesälahdella
* serkkuja oli molemmin puolin sukua


ELOKUU

* lapset aloittivat koulun 3. ja 1. luokalla
* herkuteltiin loman lopuksi Holiday club Saimaalla
* ja juhlittiin nuoruuden ystävien kesken perinteiset elokuun kesäkekkerit
* Pulsan asemalla päästiin näkemään kaikki ihanat piharakennukset


SYYSKUU

* juoksentelin edelleen innoissani
* tehtiin perheen kesken yhden yön retki Linnanmäelle
* ja pääsin miehen mukana Frankfurtiin
* ihana kaupunki
* ja helteiset päivät
* vietiin serkku elämänsä ekaan Saipan jääkiekkopeliin


LOKAKUU

* poika täytti 9 vuotta
* syyslomailtiin Holiday clubilla
* ja siivottiin kotona lehtikuvauksia varten
* neiti haaveili joulusta ja paisteli piparit
* saatiin ensilumi


MARRASKUU

* lisää lunta ja kauniita aamuja
* vietettiin isänpäivää isolla porukalla
* oltiin miehen matkassa Helsingissä
* seikkailtiin lasten kanssa pitkin Helsinkiä ja tehtiin kivoja löytöjä
* sain laatuaikaa serkkuni kanssa kaksin 
* viiniä Tornissa ja höpötystä yökkäreissä hotellissa
* joulukauppojakin kierreltiin


JOULUKUU

* oli ennätys tautinen
* monta koti-sairaslomapäivää 
* ihana Rajattoman konsertti ystäväni kanssa
* jouluisia herkkuja ja askareita
* joululounas
* ihana joulu perheen kesken isolla porukalla
* koko syksyn pysynyt luminen maisema katosi jouluksi
* kaksi vatsatautia vielä joulun perään
* ja siksi uusivuosi otetaan vastaan oman perheen kesken, sovitun kyläilyn sijaan

Kaikenlaista on meidän vuoteemme mahtunut. Nyt mielissä se on ollut oikein hyvä vuosi. Mukavia retkiä ja yhteisiä hetkiä perheen kanssa. Lapset ovat viettäneet ennätys paljon aikaa serkkujen kanssa. Ja mikä tärkeintä, olen saanut pitää kaikki rakkaat rinnalla ♥ ja tehdä töitä huipputyyppien kanssa. Olkoon ensi vuosi yhtä onnekas!


☆¸.•°*”˜˜”*°•.¸☆ ★ ☆¸.•☆☆¸.•°*”˜˜”*°•.¸☆
Kaikkea parasta vuodelle 2017!

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

ihana joulu ♥



Tässäpä kuvia meidän joulusta. Paljon. Aatonaattona oltiin miehen kanssa molemmat vapaalla. Tai mies oli ollut jo edellisenkin päivän kuumeisen neidin seurana. Valmisteltiin yhdessä aattoa. Paistoin joululimput, kuten aina, ja ilahdutin niillä myös naapurin rouvaa. Viime hetken paniikki karjalanpiirakoiden riittävyydestä sai keittämään vielä litran riisipuuron piirakoita varten. Uunissa oli vähän ruuhkaa ja viimeisenä iltapäivällä pääsi meidän pieni kinkku kypsymään. Sänkyyn pedattiin puhtaat pellavalakanat ja ehtipä yksi ottaa päikkäritkin minun hösätessäni. Kaupasta haettiin puuttuvia juttuja ja illan hämärtyessä tehtiin retki hautausmaalle ja anoppilaan lahjojen hakuun. Tänä vuonna, ensimmäistä kertaa, hautausmaalla ei käyty lasten kanssa syvällisiä keskusteluja. Ne käytiin, valitettavasti, jo keväällä lapsen menettäessä kaverinsa. Sytytettiin kynttilä mummon haudan lisäksi vielä tälle pienelle.




Aatonaattoaamuna jännitettiin siskon miehen käsileikkausta (työtapaturma) ja kuultiin pojan luokkakavereissa kiertävästä vatsataudista, joten ostinpa leivontasuklaata illalla kaupasta hakiessani vielä, kaiken varalta, vähän laatikoita. Meillä kun on tapana, että jouluruoat hommataan porukalla. Jokainen tuo jotain. Nyt oli riski, että joudutaan viettämään aatto omalla porukalla, niin piti varautua pahimpaan. Tästä samaisesta syystä nukuin aaton vastaisen yön todella huonosti. Pelkäsin pahinta. Neiti valvotti siinä sivussa yskänsä kanssa ja taisipa häntäkin jännittää. Joulupukki tai aattoaamun lahja. Käsileikattu pääsi aaton juhliin, neiti sai yskäänsä lääkettä ja kuumekin oli ihan ok vatsatauti vaihtoehdon rinnalla.




Aatonaattoiltana katan aina pöydän valmiiksi, nostelen riisipuurolautaset esiin, herkut herkkupöytään ja aamun lahjat kuusen alle. Taisipa lasissa olla tilkka viiniäkin ja toki kinkusta otettiin maistiaiset. 




Tämän vuoden joulukattaus syntyi Finlaysonin harmaan pellavaisen aluslakanan päälle. Ruokalautasia ostin vihdoin tasaluvun ja uudet (vanhoina löytyneet) pöytähopeatkin riittivät kaikille aikuisille. Instagramista huomasin, että monella muullakin on tainnut olla tänä vuonna samanlaiset joulukukat. Isoja valkoisia Amarylliksiä ja eugalyptuksen oksia. Lapsille katettiin oma pieni pöytä, mutta eiväthän he siinä kauaa malttaneet.






Aatto oli ihana! Ainahan se on vähän häsläystä, kun lapsia jännittää ja aikuisilla on puuhaa ruokien kanssa. Mutta se kuuluu jouluaattoon. Joulupukki ja muori kävivät jo iltapäivästä ja kaikkien jännitys laukesi lahjoja avatessa. Lapset saivat aika sopivasti paketteja. Muutaman lelun, kirjoja, yökkärit, lautapelin ja vähän herkkuja. Paras lahja itselleni tuli, kun jouluapu perheen äiti laittoin aattoiltana kiitos viestin. Lahjat olivat olleet mieleisiä ♥ 




Joulupäivänä miehen vanhemmat tulivat meille syömään ja sain kattaa vielä uudemman kerran. Pientä jännitystä iltapäivään toi kynttilän roihahtaminen ruokapöydässä. Palovaroitin toimi eikä edes liinaan tullut steariiniä kummempia vammoja (lähtivät pesussa). Onneksi! Pieni säikähdys oli samalla hyvä opetus.



Tapanina tehtiin pitkä lenkki metsiä ja rantaa pitkin kulkien. Katseltiin elokuvia, pelattiin lautapelejä ja herkuteltiin. Välipäivät meidän oli tarkoitus olla töissä, mutta eipä olla sitten oltukaan. Sekä mies että neitokainen sairastuivat vatsatautiin ja meistä pojan kanssa tuli neuroottisia käsihygieenikkoja. Kamala tauti ja nyt toivon todella, että me toistaiseksi terveet, pysytäänkin terveinä. Meillä on ollut tautisin joulukuu ikinä! En edes uskalla laskea olenko ollut enemmän sairaslomalla vai töissä tässä kuussa. Loppuviikko parannellaan neidin korvaa ja flunssaa ja voimistutaan vatsataudista. Kävin illalla pojan kanssa kirjakaupan alessa hakemassa meillä vähän lomalukemista. Lomana tämä nyt on pakko ottaa vaikka niin mielelläni olisin töissä ollutkin. Siellä kellään ei ole jostain syystä nyt ikävä ;) Toivon terveempää ensi vuotta! 

torstai 22. joulukuuta 2016

It's the most wonderful time of the year


Nappasin Marjan blogista kivan jouluisen kysymyssarjan. 2 yötä jouluun, talossa jo perinteisesti joku kipeänä mutta hyvä ja rento mieli. Tehdään mikä tuntuu hyvälle ja mitä jaksetaan.


On joulun aika, mitä luet?
Vastaisinkohan tähän että joulun ruokalehtiä ja mietin mitä herkkuja sitä tekisi. Ja Virpi Mikkosen Joulukirjaa. Niin kaunis! Ehkä selailen vielä jouluisia sisustuslehtiä. Hyvään kirjaan en ole jaksanut hetkeen keskittyä.


Suosikki joululeffa?
Olen super huono katsomaan elokuvia. Holiday on ihana ja sitä olen yrittänyt etsiä pitkin syksyä vielä onnistumatta. Love Actually on toinen.

Missä vietät mieluiten juhlapyhät?
Kotona. Kaikkien rakkaiden kanssa toki. Me ollaan oltu joulut vuoron perään meillä ja siskon luona. Tänä vuonna on meidän joulu. Joulupäivänä ollaan monesti syöty anoppilassa, mutta tänä vuonna kutsuin heidät meille syömään. Viime vuonna jo yritin, onnistumatta.

Lempi joululaulu?
Kävin kuuntelemassa Rajattoman joulukonsertin ystäväni kanssa ja se oli kyllä tosi hyvä. Kuuntelen joululauluja Jouluradiosta. Lasten kanssa ollaan fiilistelty laulua, jota sekä minä että he ovat laulaneet koulussa. En vaan millään saa päähäni mikä sen laulun nimi on. 


Milloin avaatte lahjat?
Aattona lapset saavat aamulla yhdet isot ja mieleiset lahjat, joiden parissa aattoaamu menee joutuisasti. Illalla sitten joulupukin jälkeen avataan loput.

Osaatko nimetä kaikki joulupukin porot?
Onko poroilla nimet? Petterin taitaa kaikki tuntea.

Mitä joulun traditiota odotat eniten tänä vuonna?
Meille tärkeitä juttuja ovat olleet jo vuosia vähäosaisempien muistaminen. Monena vuonna Joulupuukeräys, tänä vuonna jälleen Jouluapu. Siitä saa niin hyvän joulumielen, kun voi edes vähän ilahduttaa ja auttaa muita. Muutoin meillä mennään aina aika perinteisesti. Lapsuudesta tuttuja juttuja ja oman perheen kanssa muodostuneita perinteitä. Tänä vuonna on kiva, kun mieskin on lomalla aatonaattona. Paistelen perinteisesti joululimput, illalla viedään kynttilät haudoille ja katetaan pöytä kauniista aattoaamua varten. Lasten jo nukkuessa piilotetaan yhdet lahjat kuusen alle ja herkkutöttöröt täytetään aamun ylläriksi.


Oikea vai feikki joulukuusi?
Oikea. Sen tuoksu on niin ihana. Tänä vuonna meillä on poikkeuksellisen muhkea kuusi vaikka oltiin valitsevinamme pienin. Kuusi koristellaan vuosien varrella kerätyillä Mailegin koristeilla. Joka vuosi olen ostanut muutaman lisää. Nyt viime vuosina vain yhden, kuusi kun on jo pullollaan koristeita. Joukossa on toki lasten itse tekemiä ja saamia aarteita myös.

Kaikkien aikojen suosikkisi jouluherkuista?
Karjalanpiirakat (itse tehdyt) ja savukala. Niitä ilman ei joulua tule. Muistan aina joulun, kun pienempi lapsista oli puoli vuotias ja sai joulun alla allergisen reaktion joulukuusesta. Silloin imetin ja jouduin olemaan varmuuden vuoksi myös ilman kalaa ja suklaata. Istuin vauva sylissä antamassa ohjeita pöydän kattamiseen, kun kipeälle pienelle ei kelvannut kuin äidin syli. Joulupäivänä kuusi lähti ja tyttö tuli kuntoon. Ja lääkärikaveri määräsi äidille suklaata.

Rehellisesti: onko lahjojen antaminen vai niiden saaminen parempaa?
Antaminen ehdottomasti. Meillä ei osteta lahjoja aikuisille ja hyvä niin. 

Oudoin saamasi lahja?
Joskus ala-aste ikäisenä puupalikka. Isommat serkut olivat tehneet jäynää ja sitä palikkaa taidettiin vaihtaa puolin ja toisin muutamia vuosia.

Millainen lahjojen paketoija olet?
Tykkään ostaa lahjat aina hyvissä ajoin. Söpöt paketit ovat ihania, mutta hirmuisesti en niihin panosta tai laita rahaa. Lapsille tärkeämpää on sisältö ja paperit ja kauniit paketit saavat armotta kyytiä.


Miltä perinteinen joulupaitasi näyttää?
Yleensä se on mekko tai tunika ja melko usein myös musta tai tummanharmaa. Tänä vuonna jatkan koko syksyn menneellä mustalla Nokian neulomon mekolla. Mukava päällä mutta kuitenkin kivan näköinen. Kaulaan varmasti vähän näyttävämpi koru ja hopeiset "juhlasukkiksetkin" ostin.

Ihanin joulumuistosi lapsuudesta?
Meillä on onneksi ollut vain kivoja jouluja. Joskus muistan istuneeni myöhään aattoiltana äidin sylissä kuusen valojen loisteessa höpöttelemässä, muistan joulun kun pieni serkkuni sai nukkekodin ja muistan joulun kun tehtiin aattoiltana koiranulkoilutuslenkki mummini, äidin ja siskon kanssa lumisilla lähikaduilla. Ollaan saatu viettää myös monta joulua serkkujen kanssa. Lapissakin usein. Ja muutama aaton tunturikirkkokin on koettu. Yhtenä jouluna oltiin porukalla Kolilla ja ajettiin serkkuni ja tätini kanssa joulupäivän aamuna joulukirkkoon. Tuntia liian aikaisin. Auton radiosta soi joululaulut ja maisema oli kuin talvenihmemaa.

Oletko koskaan tehnyt piparkakkutaloa?
Ainakin kerran tein lapsille muumitalon. Hirveä homma, mutta oli se kyllä hienokin.

Suosikkipuuhasi joululomalla?
Mikä joululoma? Joskus olen pitänyt vapaita välipäivinä. Ihaninta olisi päästä pulkkamäkeen ja luistelemaan.

On jouluaatto, mitä lasissasi on?
Punaviiniä. Päivällä usein glögiä.

Jos voisit ostaa ainoastaan yhden lahjan tänä vuonna, kuka sen saisi?
Lapset, tottakai. 

Mitkä värit tekevät joulusi?
Meillä ei ole jouluverhoja tai tekstiilejä vaikka lapsena olisin ne siskon kanssa ehdottomasti halunnut. Joulupuuro syödään sinisistä lautasista ja sinistä on tänä vuonna muutenkin. Joulukukat olen valinnut nyt useampana vuonna valkoisina.


Mistä jouluperinteistä et pidä tai mitkä skippaat vuosittain?
Pakosta ja kaappien siivouksesta. Mitä vähemmän stressiä, sitä parempi. Meillä ei vietetä joulua kaapeissa tai sängynalusissa. Joulukortit on jäänyt lähettämättä nyt monena vuotena, mutta siitä en koe enää huonoa omatuntoa. 

Oletko viettänyt joulua muualla, kuin kotimaassasi?
Yhtenä jouluna oltiin perheen kesken Pietarin risteilyllä. Aatto meni Pietarin satamassa. Noutopöydät notkuivat herkkuja ja illalla oli hauskaa ohjelmaa.

On jouluaterian aika, mitä lautasellasi on?
Lohta, perunaa, rosollia, sienisalaattia, vihreää salaattia, karjalanpiirakoita ja vähän kinkkua. Laatikoita en ole koskaan syönyt enkä osaa vieläkään syödä. 

Valkoiset vai värikkäät jouluvalot?
Valkoiset. Työmatkalle osuu yksi talo, jossa on vierekkäin sekä kylmän että lämpimän sävyiset jouluvalot ja niitä ihmettelen joka ikinen aamu.

Mikä on jouluherkkujen suosikkisi?
Karjalanpiirakat (onnistuin tekemään tosi hyvät gluteenittomat) ja suklaa. Vihreitä kuuliakin ostan aina.

Kummasta pidät enemmän, jouluaatosta vai joulupäivästä?
Aatosta. Sen jännitys ja tunnelma. Telkkarin lasten ohjelmat ja lasten riemu. Ja papan malttamaton joulupukin odotus.

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

10 päivää jouluun


10 päivää jouluun. Olin viime viikon torstaina flunssaisen lapsen kanssa kotona ja toisen katsellessa lastenohjelmia ja pötkötellessä sohvalla, häärin ja puuhailin ihan innoissani koko päivän. Ylimääräinen vapaa keskelle viikkoa (jolla oli jo itsenäisyyspäivävapaa) ja energiaa vaikka muille jakaa. Tein Joulukirjan ohjeen mukaan piparikeksejä itsetehdyllä lakritsi-luumuhillolla, piparkakkutaikinan, ruokaa, joulun karjalanpiirakat, joulugranolaa ja kävin lähikanalassa hakemassa munia, kuskasin toista koululaista eestaas ja pesin joulun uudet pellavalakanatkin. Perjantaina olin ajatellut tekeväni joulun suklaakonvehteja ja kirjoittavani jouluisia juttuja tännekin, mutta en sitten jaksanutkaan. Nappasin kai jonkin pöpön terveyskeskuksesta ja olen ollut itse kipeä tuosta perjantaista asti. Tänään ei enää onneksi koske mihinkään ja huomenna pääsen töihin. Yskä on kyllä aikamoinen ja ääni käheä. Alkuperäinen potilas oli jo perjantaina ihan pirteä, hoitaja ei. Meille on osunut useampana vuonna joku flunssa joulunaikaan. Nyt pitää pitää sormet ja varpaat pystyssä, että varsinkin mies säästyy. Manfluta ei kestä kukaan!


Neiti sai viikonloppuna pienen kuusen omaan huoneeseensa ja ison lupasin nyt tulevana viikonloppuna. Tänään pitää vähän oikoa paikkoja ja samalla ajattelin kaivella muutamat joulujutut lisää esille. Lahjat on aikalailla käärittynä paketteihin, yhtä pojan isointa ja varmasti tärkeintä lahjaa lukuunottamatta. Paketti oli lähetetty väärin ja toimitettu ihan toiselle puolen suomea (!) eikä enää ehtine jouluksi tänne, joten vaatii vähän uusia suunnitelmia. Kortteja me ei tänäkään vuonna lähetetä, mutta ensi viikolla toimitetaan iso kassillinen joulua vielä yhteen perheeseen ♥ Sieltä se joulu tulee, hösäämättäkin. Ja vähän on aina kiva hösätäkin.



keskiviikko 7. joulukuuta 2016

kaunein joulukirja


Tämän joulunajan kaunein kirja on ehdottomasti Riikka Kantinkosken ja Virpi Mikkosen Joulukirja. Selasin kirjaa monesti Helsingin reissulla ja lopulta tilasin sen myös itselleni. Muutama viikko sitten käytiin lasten kanssa kirjastossa ja lainasin Virpin jäätelökirjan ja Karita Tykän Raakaa ja Makeaa kirjan. Molemmat vaikuttivat niin kivoille, että ostin sitten kirjakaupan alekamppiksesta molemmat itselleni. Näissä kirjoissa kaikki ohjeet ovat ilman valkoista sokeria ja gluteenia. Hyvää tekeviä, kuten jonkun kirjan kannessa lukee. Olen yrittänyt nyt syksyn vältellä valkoista sokeria, joka ei selvästi sovi itselleni, testannut Virpin raakakakkua ja herkutellut lähinnä vain raakasuklaalla. Viikonloppuna tein muutamia erilaisia raakasuklaakonvehteja ja terveellistä toffeeta. Sekä mies että lapset tykkäsivät niistä ja mietittiinkin, jos tehtäisiin näitä (ja monia muita ihania herkkuja kirjoista) myös jouluksi ja jätettäisiin isommat määrät kaupan suklaata ostamatta. Sitä tulee kuitenkin joulupukin matkassa ihan riittämiin. Karjalanpiirakoiden gluteeniton versio testattiin isänpäiväksi ja todettiin se oikein onnistuneeksi.


Tästä joulusta taitaa tulla oikein superjoulu ja saadaan vieraiksi niin paljon läheisiä, että olen ostanut lisää niin laseja kuin lautasiakin. Ruokapöytää jatketaan yhden kirjoituspöydän verran ja lapsille taidetaan kattaa ihan oma kierros. Syksyllä löytämäni pöytähopeat säästetään suosiolla joulupäivään, kun kuusi paria haarukoita ja veitsiä ei riitä alkuunkaan. 

Mukavaa joulukuun 7. päivää!


perjantai 2. joulukuuta 2016

2.12.


Vapaapäivän terveiset. Olipa kiva nukkua tuntia normaalia pidempään ja syödä aamupala omassa rauhassa sen jälkeen, kun olin vienyt lapset kouluun. Kynttilöitä, takkatuli, jouluradio, pikkujouluvaatteiden sovitusta ja Gilmoren tyttöjä. Iltapäivällä hain autollisen lapsia koululta ja tein jouluisen välipalan koko sakille. Ja paikkasin aamun hermostumistani aina kadoksissa olevista tavaroista. Joskus (aika useinkin) olen kateellinen miehelle, joka pukee vain omat vaatteensa ja ajaa töihin. Ei yhtään kadonnutta rukkasta, jatkuvaa hoputusta tai muutakaan nahinaa. 



Nyt tuo samainen lapsilauma suuntasi porukalla pulkkamäkeen. Ihana huomata miten eri ikäiset tytöt ja pojat touhuavat sujuvasti myös porukassa. Ja onneksi muutkin jutut, kuin pelaaminen onnistuvat. Olen aika tosi tiukka puhelimen käytöstä ja meillä lapset saavatkin pelata yleensä vain perjantaisin ja viikonloppuna. Edellyttäen että koulu- ja muut sovitut jutut on hoidettu siihen mennessä. Puhelimia eivät saa viedä yöksi huoneisiinsa ja monesti papan tai mummun lähettämiin viesteihin vastataan monen päivän päästä. Puhelin vain unohtuu reppuun. Toinen mistä olen tarkka, on että puhelimia ei käytetä silloin kuin ollaan kavereiden kanssa. Pojat saavat pelata porukalla xboxia tunnin perjantaina ja leikkivät lopun aikaa muuta. Viikonloppuisin jos aikoo pelata, saa ulkoilla ensin peliajan verran. Tunnin ruutuaika päivässä täyttyy liiankin helposti, kun koulussakin tekevät paljon juttuja myös padeilla. Niin se vaan päädyttiin puurosta padeihin ;) Ei se mitään. Jatkan pikkujouluvaatteiden vatkaamista ja valmistaudun iltaan työkavereiden kanssa.

Kivaa viikonloppua!


tiistai 29. marraskuuta 2016

long time no see


Onpas taas vierähtänyt aikaa viime kerrasta. Huomenna on marraskuun vipo päivä! Meidän marraskuuhun on mahtunut vaikka mitä. Kivoja juttuja kyllä onneksi vain. Pienin serkku söpöläinen täytti jo vuoden, lapset ovat juhlineet kavereitaan, ollaan ravattu hammaslääkärissä ja päästiinpä koko perhe yhteiselle reissulle Helsinkiin. Kamerassa on muutama kuva siltä reissulta, pitää kaivella niitä tännekin näytille. Koulun joulujuhlakin oli jo ja kaikki joululahjat on ostettu. Niitä ei onneksi montaa ole. 



Olen myös kasannut viime vuosien tapaan lahjoja Jouluavun kautta vähävaraisiin lapsiperheisiin. Tai niitä on koottu isomman porukan kanssa. Sain taas mukaani oman lapsuuden perheeni lisäksi myös tätini ja muutamia paikallisia yrityksiä. On ilahduttavaa, miten yhden sähköpostin vaivalla ja suunsa avaamalla niin moni lähti mukaan. Joutsenosta K-market Pirana lahjoittaa yhteen perheeseen heidän toivomiaan jouluruokia, Holiday club Saimaa kylpylälippuja, Loft no2 lahjoille kääreet ja jotain ihanaa ja omat ystäväni pienen pojan vaatteita niitä tarvitseville ♥ Ihan mahtavaa huomata, miten ympärille on kertynyt niin hyväsydämisiä ihmisiä. Samalla on myös kamala huomata, miten niin moni tarvitsisi apua. Eilen luin Joulupuu-keräyksen joulukuuseen ripustettuja toiveita, joita on Lappeenrannassa jo pelkästää lähes 700.


Laitetaanko porukalla hyvä kiertämään? Haastan kaikki lukijani mukaan, jos sinulla vain suinkin on mahdollisuus, niin osallistu johonkin vähempiosaisia auttavaan jouluapuun ♥ Sieltä jos mistä saa sen oikean joulumielen ja joulun tunnun!

Lupaan palata nyt nopeammin kuin viimeeksi. Instagramista löytyy kuvia lähes päivittäin. Kurkkaa hannamelukyla, jos et vielä seuraa.